Tähän mennessä vielä lyhyt vaihto-opiskeluaikani on saanut minut pohtimaan kansainvälisyyttä ja kansainvälistymisen syvintä olemusta. Minkälainen on aidosti kansainvälinen ihminen? Kuinka paljon kansainvälistyminen tänä päivänä aidosti merkitsee valmistumisen kynnyksellä olevalle opiskelijalle? Ja olenko itse kansainvälinen?
Yksi suurin syy miksi lähdin Brysseliin vaihtoon oli nimenomaan halu kansainvälistyä ja lisäksi tietysti saada kielitaitoa kehitettyä. Kokemuksena tämä on ensimmäinen konkreettinen kansainvälistymiseni, sillä ulkomailla ei ole tullut muuta kuin matkusteltua. Vaihtoaikaani on kulunut vasta vähän (alle 2 kk), mutta voin jo nyt sanoa, että tunnen olevani paljon kansainvälisempi kuin ennen tänne tuloani. Kielitaitoni on kehittynyt ja on ollut mahtavaa huomata, kuinka oma kansainvälinen minä on nostanut päätään.
Verkostoitumisen tärkeydestä on puhuttu jo vuosia ja olen tullut pohtineeksi sitä, että mitenkäs nuo kansainväliset verkostot kotimaisten verkostojen rinnalla. Olen luonnollisesti tutustunut suureen määrään niin vaihto-opiskelijoita ympäri Eurooppaa kuin paikallisiinkin opiskelijoihin. Nämä kontaktit voivat olla jonakin päivänä kullanarvoisia, mikäli löytyy halua päästä kotimaan ulkopuolelle töihin. Ikinä ei voi tietää onko joku näistä ihmisistä se, joka sinua suosittelee ja kenen avustuksella pääset tulevaisuudessa unelmiesi työpaikkaan töihin.
Olen tavannut myös jonkin verran vaihto-opiskelijoiden lisäksi täällä työskenteleviä nuoria. Tavattuani näitä ihmisiä, olen alkanut miettiä millainen on kansainvälinen ihminen. Synnytäänkö vai kehitytäänkö sellaisiksi? Tuntuu, että moni tapaamistani henkilöistä on sielultaan kansainvälinen. Voisiko olla, että ulkomailla olemiseen jää koukkuun ja kynnys kotimaahan paluuseen kasvaa ajan kanssa. Ajatus itselläni työskentelystä ulkomailla tuntuu hetki hetkeltä yhä houkuttelevammalta ja mahtavalta haasteelta, jonka haluaisin kokea. Olenko siis matkalla kohti koukuttumista, ken tietää.
Kuinka sitten työnhakutilanne, kun sinulla on osoittaa, että omaat kansainvälisyyttä. Ohitatko tällöin heittämällä vastustajasi? (Riippuu luonnollisesti haetusta työpaikasta). Tällainen merkintä ainakin osoittaa henkilön rohkeutta ja uskallusta heittäytyä uusiin haasteisiin sekä toimimaan mukavuusalueen ulkopuolella. Itse ainakin ilolla merkitsen hakiessani ensi kesän työpaikkaa merkinnän opiskelusta ulkomailla osoituksena kansainvälisyydestä ja toivoen sen vaikuttavan positiivisesti hakuprosessissa.
Mitäs sitten tulevaisuudessa? Haluanko töihin ulkomaille, ehkä. Haluaisin erityisesti parantaa saksan kielen taitoani, joten työpaikka Saksassa on erittäin houkutteleva ajatus. Ja mikä onkaan parempi paikka oppia kieltä, kuin maa, jossa sitä puhutaan. Palaessani Suomeen haluan ehdottomasti muuntautua sielläkin yhä kansainvälisemmäksi ja jatkaa siihen mihin Brysselistä lähtiessäni jään. LUT:ssa opiskelee vuosittain iso liuta ulkomaisia opiskelijoita ja olen tähän mennessä harmittavan vähän heihin tutustunut. Pyrinkin korjaamaan tilannetta ja ehkäpä voisin esimerkiksi hakea kansainväliseksi tuutoriksi ensi syksyksi =)
Kansainvälisin terkuin, Tuuli
Tämä blogi julkaistaan LUT:n ulkoisessa uutiskirjeessä kuukauden blogina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti