Jokaisen yliopisto-opiskelijan päätä enemmän tai vähemmän vaivaava kokonaisuus tutkinnossa on tunnetusti kieliopinnot. Ei varmasti niinkään sen vuoksi, että kukaan pitäisi kielitaitoa epäolennaisena, vaan lähinnä sen vuoksi, että pakollisten opintopisteiden saaminen on tehty turhauttavan hankalaksi. Vanhan kunnon Neuvostoliiton kanssa byrokraattisessa ketteryydessään ja joustavuudessaan kilpaileva Kielipalvelut (ent. Kielikeskus) on varmasti ottanut paikkansa jokaisen valmistuneen opiskelijan sydämessä.
Kysymykseni kuuluu: Onko Kielipalveluiden todisteltava tarpeellisuuttaan istuttamalla opiskelijoita tunnilla, kun vastaavan kielitaidon voi hankkia muutakin kautta itselleen paremmin sopivalla tavalla? Jos yliopisto muuten pystyy mukautumaan järkeviin ja tarkoituksenmukaisiin toimintatapoihin, niin miksi Kielipalvelut ei siihen kykene? Eikö tarkoitus kuitenkin ole, että opiskelijalla valmistuessaan on riittävän kattavat, riittävän laadukkaat tiedot ja taidot siitä aiheesta, jota hän on opiskellut?
Myönnetään nyt tässä vaiheessa, että itse olen aina suosinut ”learning by doing”-menetelmiä ”learning by learning”-metodien sijaan. Siksi saatan olla sitä mieltä, että käytännössä opittu kielitaito hakkaa luokkahuoneessa opitut, väkisin ulkoa opetellut epäkäytännölliset lauseenpätkät 10-0. On toki huomioitava, että tämä ei pidä paikkansa kaikkien kohdalla, mutta väitän silti, että moni opiskelija jakaa ajatukseni tehokkaista oppimismetodeista tässä asiassa.
Itse olen aina ollut järkyttävän huono kielien opiskelija. Englantia oppii nyt muutenkin, ruåtsin keskiarvoni oli lukion jälkeen muistaakseni 4,8 ja ranskaa jaksoin ahkerana maailmankansalaiskandidaattina opiskella viidenneltä luokalta aina lukioon asti, kunnes liika valinnanvapaus tuhosi senkin. Kyse ei kuitenkaan ole ikinä kohdallani ollut siitä, ettenkö pitäisi kielitaitoa tärkeänä asiana. Auktoriteetteja vastahakoisesti suhtautuvana olin vaan sitä mieltä, että pystyn hankkimaan vastaavat tai paremmat taidot muuta kautta. Nyt 10 vuotta myöhemmin olen edelleen tismalleen samaa mieltä: antakaa ihmisen oppia parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan hän täyttää osaamisvaatimukset!
Laskujeni mukaan olen nyt oleskellut Brysselissä 38 päivää. Tänä aikana yhdeksän vuotta sitten lopettamani ja sen jälkeen käyttämättömänä ollut ranskan kielen ”taito” on hankittu takaisin istumatta tuntiakaan sitä opiskelemassa (kyllä, Belgiassa puhutaan ranskaa). Myönnän, että se ei olisi ollut mahdollista ilman, että perusteet olisi joskus opeteltu, mutta jos en tänne tullessani muistanut, miten ostaa-verbi taivutetaan, niin sanoin lähtötason silloin olevan noin nolla. Olisinko pystynyt tähän istumalla luokkahuoneessa istumalla? En tiedä, mutta luultavasti en. Vietän täällä vielä reilut 100 päivää, joten oletan ranskan kielen taitoni kehittyvän edelleen. Samoin englannin kielen osaamiseni on opiskelun ja muiden vaihto-oppilaiden kanssa kommunikoinnin ansiosta lähes palannut sille tasolle, jonka saavutin työskennellessäni Yhdysvalloissa.
Kysymys: Kuinka monta opintopistettä kieliopintoja minulla on mahdollisuus saada tästä ”kielikurssista”? Vastaus on KOLME. Ja nekin pisteet myöntää avarakatseisuudessaan kauppatieteellinen tiedekunta vieraalla kielellä opiskelusta. Kielipalveluiden kontribuutio: zero pjoang!
En ole mikään asiantuntija, mutta olisin kuitenkin sitä mieltä, että jotain voisi tehdä toisin..
yt: niitti
Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä
P.S. LUTssa suoritettavaan tutkintoon on mahdollista sisällyttää 10 opintopistettä työharjoittelua, käytännön oppimista. Toimisiko sama mahdollisesti Kielipalveluiden kohdalla?
Hei!
VastaaPoistaOn ilahduttavaa lukea, että olet motivoitunut oppimaan vaihtomaassasi käytettävää kieltä ja että olet löytänyt itsellesi parhaiten sopivan tavan opiskella sitä! Ihmisethän oppivat kieliä eri tavoilla: toiset tarvitsevat enemmän harjoittelua esimerkiksi luokassa ennen kuin rohkenevat käyttää kieltä käytännön tilanteissa, kun taas toiset alkavat mielellään puhua jo vähäistenkin tietojen pohjalta. Blogistasi ei käy ilmi, oletko jo suorittanut paljon kieliopintoja LUT:ssa, mutta toivottavasti jatkat esimerkiksi ranskan kielen opiskelua Suomeen palattuasi ja kehität edelleen saavuttamaasi taitoa vaikkapa ranskan itseopiskelukurssilla. Otithan myös huomioon, että LUT:n ranskan opintoja voi integroida ulkomailla oleskeluun ja näin voi saada lisää opintopisteitä?
Kielipalvelut kannustaa opiskelijoiden vaihtoon lähtemistä, eikä vähiten juuri käytännön kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen takia. Opetuksen ja opiskelun ohjeiden mukaisesti (26 §) kielipalvelut voi myöntää opintopisteitä ulkomailla oleskelleelle opiskelijalle vain hänen suorittamistaan vieraan kielen opinnoista, ja näitä opintopisteitä myönnetään vuosittain erittäin paljon. Sen, millä perustein opintopisteitä myönnetään maassa oleskelusta, päättää tiedekunta, ja LUT:n Kauppatieteellisen tiedekunnan opiskelijathan ovat siinä hyvässä asemassa, että tiedekunta myöntää vaihdossa olemisesta kieliopintopisteitä, kuten mainitsetkin. Mitä tulee LUT:n omiin kielikursseihin, kielipalveluiden henkilökunta opastaa opiskelijan mielellään oikean tason kursseille, jotta hän voi säilyttää opiskelumotivaationsa ja kehittää kommunikointitaitojaan vieraalla kielellä juuri hänelle soveltuvalla tasolla.
Toisinaan kielikurssien luokkaopetukseen osallistuminen voi ymmärrettävästi olla hankalaa esimerkiksi muiden päällekkäisten opintojen vuoksi, mutta poissaolot tunneilta eivät läheskään aina estä kurssin suorittamista. Suurimmalle osalle kielikursseistamme on vaihtoehtoinen suoritustapa, mikä käy ilmi opinto-oppaastamme.
Toivomme sinulle antoisaa vaihto-opiskeluaikaa!
Ystävällisin terveisin
Teknillisen tiedekunnan kielipalvelut